Salon kaupungin vanhusten hoitopaikkojen mitoitus tuntuu olevan aina väärin julkisuuden puheenvuoroista ja keskusteluista päätellen. Hoivapaikkaa ei niiden mukaan ole saatu tarpeeseen nähden riittävän nopeasti siitä riippumatta, että keskimääräiset hoivaan pääsyn odotusajat ovat kohtuullisia taloudellisten voimavarojemme puitteissa. Odotusaikoja seurataan jatkuvasti ja tiedot ovat julkisia.
Yksittäisiä ja sinänsä valitettavia tilanteita hoivaan pääsyssä on tapahtunut ja tapahtunee tulevaisuudessakin. Ennakoivia työtapoja kehitetään jatkuvasti ja jo sattuneisiin tapauksiin puututaan niin nopeasti kuin mahdollista.
Ympärivuorokautista hoitoa tarjoavia kaupungin tai myöskään tulevan sote-alueen paikkoja ei voida lisätä samalla tavalla kuin takavuosina. Siihen eivät Salon eivätkä sote-alueenkaan rahat yksinkertaisesti riitä varsinkaan kun suuret ikäluokat ovat yhä enemmän tulossa palvelujen suurkuluttajavaiheeseen. Painopiste on edelleen siirtymässä kotona asumisen edistämiseen ja uusiin asumismuotoihin, joita ikääntyvät myös pitävät toivottuina.
Kaupungin omissa hoitoyksiköissä ympärivuorokautisen hoidon bruttokustannus on keskimäärin 150 euroa vuorokaudelta. Asiakasmaksuilla saadaan osa kustannuksista katetuksi. Kaupungin vuorokautinen nettokustannus vaihtelee 100 – 110 euron välillä hoivamuodosta riippuen.
Kotihoidosta kaupungille koituva nettokustannus on keskimäärin 65 euroa tunnilta. Haja-asutusalueella kotihoidon asiakakäynnin kustannukset ovat kaupungille merkittävästi suuremmat kuin ydinkeskustassa ja tilanteissa, joissa vanhusten asuminen on sijoittunut lyhyiden välimatkojen päähän.
Vanhushoiva on työvoimavaltaista ja palkkakustannukset ovat yli 70 % kokonaismenoista, ja tulevat hoitajamitoituksia koskevien päätösten myötä lisääntymään. Ateriat, lääkkeet, tekstiilit, puhtaanapito, hallinto vievät seuraavan valtaosan. Kiinteistöjen laina- ja ylläpitokustannukset ovat kokonaisuudesta 10 – 15 %.
Hoivapaikkoja saati hoivayksikköjä ei voida kustannussyistä pitää tyhjillään odottamassa asiakkaita. Henkilökunnan mitoitus on säädeltyä ja työvuorojen järjestelyjen oltava tarkoituksenmukaista. Asiakaspaikkoja vapautuu joskus vaihtelevasti ja akuutteja sijoittamistarpeita varten on kaupungin omien asiakaspaikkojen ohella joustavasti käytetty yksityisten hoivayrittäjien palveluita.
Luonnollisesti on huolehdittava siitä, että hoivapaikkaa perustellusti tarvitsevat sellaisen saavat. Varakkaammat kykenevät hankkimaan yksityisiä palveluja, mutta voidaksemme taata palveluja varallisuustasosta riippumatta kaikille kuntalaisille meidän on aktiivisti hillittävä kustannustason nousuvauhtia. Paras keino on edistää kotona asumisen edellytyksiä ja tukea omaishoitoa moninaisin tavoin.
Avainasemassa on vapaaehtoistyön ja vertaistuen organisointi paikallisella tasolla kolmannen sektorin ja viranomaistahojen yhteistyönä.
Heikki Liede
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
Kaupunginvaltuutettu (Kok)
Särkisalo