Luvut naisiin kohdistuvan väkivallan tilasta Suomessa kertovat järkyttävää ja julmaa kieltään siitä, että suuri osa naisista elää tänäkin päivänä jatkuvassa väkivallan pelossa.
Elämänsä aikana vähintään kerran miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai väkivallalla uhkailun kohteeksi on joutunut peräti 43,5 prosenttia yli 15-vuotiaista naisista.
Tämä tarkoittaa sitä, että väkivalta on hyvin suurella todennäköisyydellä läsnä jonkun lähipiirissämme olevan ihmisen elämässä, vaikkemme siitä välttämättä tietäisikään. Selvää on, että myös yhä useampi mies on perheväkivallan kohteena.
Turvakodeilla on väkivaltakierteiden katkaisemisessa, niiden seurausten hoitamisessa ja väkivallan ennaltaehkäisyssä erittäin keskeinen rooli.
Suomessa on tällä hetkellä 20 turvakotia, joissa on yhteensä 120 perhepaikkaa. Turvakodeista viisi on kuntien ylläpitämiä. Yksityiset järjestöjen ylläpitämät turvakodit ovat toimineet kuntien ostositoumuksilla. Koska rahoituspohja on ollut epävarma, toiminta on ollut lyhytjänteistä ja epävarmaa.
Turvakotitoiminnan rahoitus siirtyi valtion vastuulle tämän vuoden alusta. Jatkossa valtio maksaa turvakotipalvelujen tuottajille korvausta palvelujen järjestämisestä. Tämä on erittäin tärkeä uudistus, joka on osaltaan askel kohti tilannetta, jossa turvakotipalvelu olisi jatkossa jokaisen sitä tarvitsevan saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Vaikka turvakotipalvelut siirtyvät kunnilta valtion vastuulle, jää kunnille silti vastuu turvakodissa vietetyn kriisijakson jälkeen tarvittavista usein pitkäkestoisistakin jälkihuollon palveluista.
Ministeri Rinteen lisätalousarviossa turvakodeille ehdotetaan 3,3 miljoonan euron määrärahalisäystä. Lisärahoitus takaa sen, että turvakotitoiminta voidaan pitää nykytasolla. Suomen turvakotipaikkojen määrä yltää vain noin neljännekseen Euroopan neuvoston suosittamasta tasosta. On siis selvää, että turvakotipaikkoja tarvitaan lisää.
Väkivaltaa ei voida poistaa lainsäädännöllä, mutta edellytyksiä siihen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn voidaan parantaa. Näin on tehtykin.
Eduskunta on hiljattain hyväksynyt Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta.
Sopimukseen liittyy laaja-alainen toimenpideohjelma, jolla ryhdytään konkreettisiin toimiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan uhrien suojelemiseksi ja auttamiseksi, väkivallan ehkäisemiseksi ja tekijöiden saattamiseksi syytteeseen.
Nämä toimet osoittavat, että naisiin kohdistuva väkivalta tuomitaan yhteiskunnassamme yksiselitteisesti ja, että tätä Suomen suurimpiin ihmisoikeuksiin kuuluvaa häpeäpilkkua on lähdetty määrätietoisella työllä torjumaan.
Katja Taimela
kansanedustaja
sd
