”Suomessa on käynnissä jätehuollon murros, kun kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää rajoitetaan voimakkaasti jätteen kierrätyksen edistämiseksi ja haitallisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kierrätyksen kasvu ei ole ollut odotettua eikä Suomessa ole syntynyt toivotusti cleantech-alan vientiä, vaikka kotimaisia innovaatioita on. Suomessa on rakentumassa jätteenpolton kapasiteettia, joka voi uhata sitovien kierrätystavoitteiden toteutumista. Jäteveron veropohjan laajentamista jätteenpolttoon olisi ympäristösyistä perusteltua selvittää.”
Oheinen teksti on ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen toimenpide-ehdotuksia koskien kasvua, työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainon edistämistä.
Jätehierarkia on yksiselitteisen selvä: jätteiden määrää on vähennettävä ja kierrätystä lisättävä. Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste on nyt 32 prosenttia.
EU on kiristämässä yhdyskuntajätteen kierrätystä siten, että vuoteen 2016 mennessä kierrätetään puolet ja vuoteen 2030 mennessä 70 prosenttia. Myös jätteenpolton tuottaman energian verotusta ollaan nostamassa.
EU:n ja Suomen omat ilmastotavoitteet tulevat nostamaan energiatehokkuutta kaikessa toiminnassa.
Olemme Salossa sitoutumassa 25 vuoden hankkeeseen, jossa Ekokemin jätteenpolttolaitos Korvenmäessä polttaa koko lounais-Suomen yhdyskuntajätteet ja toimittaa syntyvän energian Salon kaukolämpöverkkoon. Jätteiden kuljetus Korvenmäkeen lisää rekkaliikennettä tuntuvasti.
Vihreitä huolestuttaa suunnitelmassa neljä kysymystä.
Miten jätteiden määrän vähentäminen ja kierrättäminen saadaan tehostumaan, kun samanaikaisesti toiminnassa oleva polttolaitos tarvitsee joka päivä valtavan, eli nykyisen määrän jätettä?
Mitä tapahtuu, jos ja kun jätteiden määrä oikeasti vähenee? Mistä saadaan tulevaisuudessa riittävästi jätettä polttolaitoksen kustannustehokkaaseen pyörittämiseen? Millaiset sanktiot salolaiset joutuvat maksamaan, jos jätettä on liian vähän?
Miten laitoksen tuottaman lämpöenergian hinnan käy siinä tilanteessa, jos ja kun jätteenpolton tuottaman energian verotus oleellisesti muuttuu?
Ja vielä, onko 25 vuoden sitoutuminen nopeasti kehittyvällä sektorilla yhteen jätteenkäsittelytapaan ja lämmöntuotantoon loukku, joka estää alueellisten ja paikallisten innovaatioiden kehittymisen?
Jätteenpolttoa on pidetty edullisena ja taloudellisesti järkevänä keinona hoitaa yhä tiukentuvat jätteenkäsittelyn vaatimukset.
Sitran viime keväänä tekemän selvityksen mukaan näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Materiaalien hyödyntäminen uudelleen on taloudellisesti jopa parempi vaihtoehto erityisesti kunnan työllisyyden ja verotulojen kannalta. Myös päästöjen vähentämisen ja luonnonvarojen riittävyyden kannalta kierrätys on polttamista parempi ratkaisu, toteaa Sitran raportti.
Jätteenpolttolaitokset ovat nyt muodissa koko Suomessa. Salon 25 vuoden mittainen jätteenkäsittelyratkaisu on uhkarohkean pitkä ratkaisu nopeasti kehittyvällä sektorilla. Kuka meistä tekisi yhtä pitkän sähkösopimuksen?
Eeva Koskinen
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
