Monenlaista meni uusiksi, kun tuli tuhosi yhteiskoulun Kouvolassa tiistaina.
Pikaisesti jouduttiin etsimään uudet paikat niin arkiselle koulutyölle kuin ylioppilaskirjoituksillekin, jotka jatkuivat jo paloa seuranneena aamuna.
Jos parhaasta voidaan puhua, sitä onnettomuudessa oli se, että vakavilta henkilövahingoilta vältyttiin.
Jälkiarvioinneissa on koulusta löydetty yksityiskohtia, jotka kertovat rakennuksen iästä: siinä ei ollut esimerkiksi palon leviämisen estävää osastointia tai automaattista paloilmaisinjärjestelmää. Palo olikin levinnyt koko rakennuksen ullakolle.
Paloturvalliset rakenteet ja tekniset apuvälineet ovat tietysti tärkeä osa turvallisuutta, ja yksi iso asia, kun julkisia rakennuksia saneerataan. Jotain jää silti omallekin vastuulle: rehtori Tapio Karvonen kertoi Kouvolan Sanomien uutisessa, että koululla on harjoiteltu pelastautumista viimeksi syksyllä ja koulu olikin evakuoitu noin kolmessa minuutissa – siis varsin rivakasti.
Tämän parempaa perustetta säännöllisille paloharjoituksille ja onnettomuustilanteisiin varautumiselle on vaikea keksiä. Ilman kunnon suunnitelmia ja tilanteiden läpikäyntiä monikerroksinen, iso rakennus satoine oppilaineen voisi olla todella vaikea paikka rajussa palotilanteessa. Monikerroksisia ja isoja ovat käytännöllisesti katsoen useimmat Suomen koulut.
Kouvolan palon syttymissyytä ei toistaiseksi ole varmennettu.Ensimmäisten arvioiden mukaan syynä olisi ollut ilmanvaihtokone.
Kun syy selviää, se varmasti johtaa monissa kouluissa tarkistuksiin, joilla varmistetaan ettei sama pääse tapahtumaan uudestaan. Siksi syttymissyyn tutkiminen on tärkeä tehtävä, vaikka itse palo jo sammutettiinkin.