Kiskon kirjaston muutto on ovella, ja sen myötä kirjasto pääsee lopulta eroon aikansa eläneistä tiloista. Sijainti ei huonone, kun uusi osoite on naapuritalo Kiskola.
Muutoksen voi sanoa olevan odotettu: kirjaston kohtaloa on pähkäilty vuosien ajan ja sitä on luonnosteltu monenlaisiin tiloihin.
Tilojen käytön tehostamisessa kirjastopuolella on tehty hyvää työtä muuallakin. Kirjasto voidaan sovittaa monenlaisiin ympäristöihin. Esimerkiksi Kemiössä luovuttiin reippaasti erillisestä kirjastotalosta ja kirjasto sai tilat uusiksi jaetusta monitoimitalo Villa Landesta. Ensi näkemältä erikoinen ajatus on osoittautunut toimivaksi. Kiskossa Kiskolan käyttöaste nousee kirjaston myötä, eivätkä vanhat tilat suinkaan jää tyhjilleen, vaan koulu ottaa ne. Lisärakentamista ei tarvita eikä tilaa jää juuri tyhjilleen. Särkisalossa taas aiotaan monen muun palvelun lailla siirtää kirjasto entisen vanhainkodin tiloihin, jolloin nykyisestä rakennuksesta voidaan hankkiutua kokonaan eroon.
Ilahduttava asia on, että kaupungin säästöinto ei kaatanut muuttoa ja siihen liittynyttä Kiskolan remonttia. Nyt voidaan todeta, että onni oli myös, että kirjastoa ei aikanaan lähdetty muuttamaan kunnantaloon.
Kirjastopalvelut ovatkin huono ja turha säästöyritysten kohde; kirjastot ovat monelle tärkeitä ja pidettyjä palveluita ja niiden pyörittämiseen kuluu kaupungissa kokonaisuuteen nähden varsin pieni raha. Kirjastojen kanssa samoissa tiloissa toimivat kaupungin palvelupisteet, jotka näin saadaan pidettyä auki.
Jos kuitenkin niistää pitää, voidaan miettiä ja myös kerksiä uudenlaisia keinoja, kuten juuri tehtiin Muurlan ja Kiikalan kirjastojen osalta. Molempien aukioloajoista tingittiin, ja näin molempia voidaan pitää auki entistä pienemmällä henkilökunnalla. Tämäkin ratkaisu vaikuttaa kehnossa taloustilanteessa tyydyttävältä kompromissilta.