Petun Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Liede kirjoitti (Perniönseudun Lehti 31.1.2013) Särkisalon jätehuollon muutoksista. Aluekeräyspisteisiin perustunut keräystapa loppui vuodenvaihteessa ja uudet järjestelyt hakevat vielä muotoaan. Kuljetusjärjestelmästä huolimatta jätelaki edellyttää kiinteistökohtaista keräystä, olosuhteet huomioon ottaen.
Asiakkaan halutessa oman jäteastian hänellä on siihen oikeus, jos keräys voidaan järjestää kiinteistökohtaisena.
Petun jätehuoltoyhdistyksen kasaama iso kimppa on hyvä ratkaisu ja alueen tieverkon kannalta perusteltu. Hieman ongelmallista on, että tiekunnan 150 osakasta eivät kaikki tunne toisiaan, joka tuo osaltaan haasteen valvonnalle. Toivotamme onnea Petun jätehuoltoyhdistyksen ponnisteluille. Hienoa, että löytyy aktiivisuutta!
Parhaiten toimivat yleensä alle 10 kiinteistön kimpat, joissa osakkaat tuntevat toisensa. Monen kymmenen osakkaan kimpoissa vastuu helposti hämärtyy. Niitä ei koeta samalla tavalla omiksi kuin pienempiä kimppoja. Isot kimppa-astiat aiheuttavat usein välinpitämättömyydestä johtuvia ongelmia, kuten roskaantumista.
Oli kyseessä sitten yhden tai useamman talouden astia, jätehuoltomääräysten mukaiset tyhjennysvälit on huomioitava. Pisimmillään tyhjennysväli voi olla 8 viikkoa, jolloin jokaisen kimpan osakkaan on kompostoitava.
Jos kimpassa on mukana vakituisesti alueella asuvia, on astiaa tyhjennettävä säännöllisin väliajoin vuoden ympäri. Talvi- ja kesäkaudella tyhjennysväliä voi toki määräysten puitteissa vaihtaa.
Särkisalossa jätteenkeräys voidaan parhaiten toteuttaa suunniteltuna kokonaisuutena riittävän pienillä kimpoilla eikä yleisillä aluekeräyspisteillä kuten aiemmin.
Petun saarta lukuun ottamatta harvoja ovat ne Särkisalon alueet, joissa jätteenkeräystä ei voitaisi järjestää kiinteistökohtaisin astioin.
Tommi Kanerva,
rekisterisuunnittelija
Rouskis Oy
