Heikki Liede lupaa 1.11. Perniönseudun lehden kirjoituksessaan ”kymmenen hyvää” palvelusetelin käytön laajentamisen tuomista eduista.
Heikki Lieden saama eläke ei todennäköisesti pohjaudu pelkkään Kelan maksamaan eläkkeeseen, koska hänen taustansa löytyvät ammattijärjestö Akavan koulutus- ja työvoimapolitiikan asiantuntijana. Lisäksi heitä on perheessä kaksi henkilöä jakamassa talouden menot. Liede on myös ilmeisen toimintakykyinen, ajan hermolla oleva nuori eläkeläinen, joka pystyy osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
Toisin on monella kotona kunnan tuottamien palvelujen varassa yksin asuvalla iäkkäällä pienituloisella eläkeläisellä. Kelan maksama eläke on vain 707 e kuukaudessa. Tämän lisäksi voi saada Kelan eläkkeensaajan hoitotukea. Kela on kiristänyt hoitotuen saamisen kriteerejä ja usein kotona asuva saa vain alinta hoitotukea, suuruudeltaan 59,73 e kuukaudessa. Mikäli avun tarve on suuri ja kustannuksia on huomattavasti, voi saada korotettua hoitotukea, suuruudeltaan 148,69 e kuukaudessa. Eläkkeiden ja etuuksien määrä jää siis suuruusluokkaan 767 e – 856 e kuukaudessa. Pienituloinen eläkeläinen voi lisäksi saada asumistukea, omavastuu aina 49,23 e kuukaudessa. Suurin osa apua tarvitsevista eläkkeensaajista on yksineläviä ja naisia. Suuri osa käyttää myös paljon käytettävissä olevista tuloistaan terveydenhoitoon ja lääkkeisiin.
Luonnollisestikaan näin pienestä eläkkeestä ei tarvitse maksaa veroa eikä voi siis saada kotitalousvähennystäkään. Mikäli on saanut yhteiskunnalta apua, mm. palvelusetelillä, ei suurituloisempikaan eläkeläinen voi saada enää kotitalousvähennystä.
Suurituloisella eläkeläisellä on jo nyt valinnanmahdollisuus. Miksi yhteiskunnan pitäisi antaa palvelusetelejä sellaiseen, jota tuetaan jo nyt verotuksellisesti kotitalousvähennyksen muodossa? Kunnan tuottamat kotipalvelut on annettu kaikille, tuloista ja varallisuudesta riippumatta ja maksut peritty kunnalle myös suhteutettuna tuloihin.
Pienituloinen eläkeläinen ei voi olla ns. markkinoiden armoilla palveluiden suhteen. Hänellä ei ole varaa maksaa omavastuuosuuksia ja palveluntuottajan matkakustannuksia. Hänen apunsa pitää olla säännöllistä ja luotettavaa, jatkuvaa. Mielestäni kunnan tuottama palvelu takaa nämä kriteerit niin, että pienituloisella on myös varaa näihin palveluihin. Mikään ei takaa, että yksityisen tuottamat palvelut ovat laadukkaampia niiden käyttäjille kuin kunnallisesti tuotetut. Mitään takuuta ei myöskään ole, että yksityisesti tuotetut palvelut tulevat kunnalle tai palvelujen käyttäjälle edullisemmaksi kuin kunnalliset palvelut. Yksityistäminen ei saa olla itseisarvo.
Anita Sjöholm-Nikkanen (sd.)