Tuoksusta ei voi erehtyä. Pop corn tuoksuu tiistaina jo aamuyhdeksälta Bio Forumin aulassa Tammisaaressa. 
– Tehdään iltaa varten jo vähän poppareita valmiiksi, myhäilee Esa Halonen.
Halonen tuntee vanhankaupungin kapean kadun varrella sijaitsevan piskuisen teatterin katosta lattiaan ellei enemmänkin: hänen vanhempansa ostivat teatterin vuonna 1943.
– Kun me lapset saimme vähän ikää, niin heti tänne komennettiin töihin, hän muistelee.
Siitä komennuksesta on aikaa kuutisenkymmentä vuotta.
Bio Forumin juuret juontavat kuitenkin vieläkin kauemmas: teatteri perustettiin tsaarinvallan aikaan, 7. joulukuuta 1912 eli tämän vuoden joulukuussa Bio Forum täyttää pyöreät sata vuotta. Suomen elokuvateattereista vain Helsingissä toimiva Diana on vanhempi.
Esa Haloselle teatterissa oli vuosikymmenet työ, eläkkeellä tahti ei ole juuri hidastunut. Teatteri on elämäntapa.
– Täällä minä asun, hän naurahtaa.
Vaikka lauseen ottaisi kirjaimellisestikin, se ei olisi palturia: aulasta pääsee suoraan naapuritalossa sijaitsevaan Halosen asuntoon.
Bio Forum on, kuten elokuvateatterit kaikkialla, nähnyt laskun ja nousun aikoja. Ennen televisiota tammisaarelaisteatterissa kävi jopa 60 000 katsojaa vuodessa. Nyt määrä on noin neljännes siitä, mutta jälkensä jättää sekin.
– Salin valaisimet ovat samat kuin vuonna 1943, mutta penkit on minun aikanani pitänyt uusia viisi kertaa, kertoo Esa Halonen.
Kehitystä on tapahtunut myös siellä, mitä katsoja ei näe: konehuoneessa kuva tulee luonnollisesti digiprojektorilta.
– Se oli kova satsaus, mutta ihan pakollinen tehdä. Digi on tekniikan iso lahja teattereille, kehuu Halonen.
Digitekniikan voisi ajatella olevan jopa teatterin säilymisen ehto: nyt ensi-iltaelokuvista saadaan nauttia myös Tammisaaressa. Parhaillaan Tammisaaressa pyörivät muun muassa James Bond-uutuus ja kohta uusin Niko-animaatio.
Lue koko juttu idyllisestä teatterista painetusta lehdestä
