Nuorista ollaan huolissaan, mutta onko siihen aihetta? Onko huoli aitoa vai aikuisten omaa tuskastumista?
Nykypäivänä nuorista puhutaan turhan paljon ongelmalähtöisesti. Tutkitaan ja kerrotaan, kuinka moni nuori käyttää alkoholia, kuinka monta prosenttia käyttää huumeita. Tai että joka kymmenes nuori on yksinäinen. Mediassakin nuoruus näyttäytyy enemmän riskinä kuin mahdollisuutena – tai edes ihan tavallisena elämään kuuluvana aikana. Kuitenkin valtaosa nuorista mennä porskuttaa huolineen, murheineen ja ongelmineen ja silti välillä ihan tyytyväisenä, iloisena ja toiveikkaana.
Jos nuoruus mediassa ja aikuisten tutkielmissa leimataan ongelmalliseksi elämänvaiheeksi, niin vanhempaa saattaa oikeasti arveluttaa mennä kysymään vaikka oman lähipiirin nuorelta, että ”mitä sulle kuuluu?”.
On kuitenkin selvää, että luontevat kohtaamispaikat aikuisten ja nuorten välillä ovat harventuneet nykyvanhempien omasta nuoruudesta. Harrastukset vievät nuoret pois kotoa monena iltana viikossa ja/tai sosiaalinen media, tietokoneet ja puhelimet ottavat valtaosan kotona vietetystä ajasta. Onneksi esimerkiksi urheilu- ja kulttuuriseuroissa/-yhdistyksissä on sellaisia aikuisia, jotka kykenevät harrastuksen ohessa huomaamaan nuoren ilot ja surut. Mutta onko sitten mahdollisuutta tai aikaa keskittyä muuhun kuin urheilusuorituksen ohjaamiseen?
Salossa ei onneksi tarvitse vielä keskustella koulujen eriytymisestä ”parempien” ja ”huonompien” asuinalueiden kouluiksi, kuten isoissa kaupungeissa tapahtuu. Salossa on esimerkiksi kolme lukiota, mutta niiden oppimistulokset ovat varsin samanlaiset. Tästä kannattaa pitää kiinni. Lienee kuitenkin aiheellista kouluissakin kysyä, riittääkö koulun aikuisilla aikaa lapsille ja nuorille – myös niille kilteille ja hiljaisille?
Omassa nuoruudessa se oli joskus keittäjä ja joskus talkkari. Tärkeintä oli luonnollinen huomioiminen ja keskustelu – välillä se oli opastamista, mutta usein jokapäiväistä kuulumisten vaihtamista.
Turvallisuus syntyy tunteesta että välitetään aidosti. Turvallisuutta on myös tunnustuksen antaminen, kuten asioihin puuttuminen ja kieltäminen. Kaikkea tätä tarvitaan!
Juhani Nummentalo
