Kisko ja Muurla jakavat kanttorin ja kappalaisen vuoden alusta

Seurakunnan Kiskon ja Muurlan alueet jakavat vuodenvaihteen jälkeen kappalaisen ja kanttorin. Kappalainen on tuttu Martti Santakari Muurlasta.
Kanttorikaan ei ole ihan ventovieras.
Lohjalainen Hanna-Leena Keinänen on tehnyt sijaisuuksia Salon seurakunnassa.  Vuodenvaihteen jälkeen sijaisuudet vaihtuvat vakituiseen virkaan kahden alueen kanttorina. Samalla hän saa komentoonsa neljä kuoroa, kirkkokuorot ja lapsikuorot.
–Kuorotyöstä minä todella pidän, se on sitä ihmisten kanssa työskentelemistä.
–Kanttorin työ on usein yksinäistä puurtamista, harjoittelua tyhjässä kirkossa.
Keinänen haluaa tarjota seurakuntalaisille vaihtelua.
–Kirkkomusiikissa tarjontaa on valtavasti.
Muutakin tarjontaa on valtavasti, mutta Keinänen pitäytyy seurakunnan yleisessä linjassa.
–Hengellinen musiikki kuuluu kirkkoon.
Toimitusta suunniteltaessa usein löytyy hyvä vaihtoehto.
Viime keväänä kanttoriksi valmistunut  Hanna-Leena Keinäsen pitää itse barokkimusiikista. Muurlan kirkon urut sopivat sen soittamiseen.
–Ne ovat herkät ja tarkat,  näitä Kiskon urkuja  en muista, siitä on pari vuotta kun soitin viimeksi.
Keinäsen auttoi uralle ala-asteen opettaja. Pienessä kyläkoulussa Pielavedellä opettaja jaksoi opettaa kaikille oppilaille pianonsoittoa.
–Ysiluokan paikkeilla kanttori antoi urkutunteja, se oli hienoa.  Silloin päätin, että minusta tulee kanttori.
Hanne-Leena Keinänen ajelee töihin Lohjalta. Kalkkikaupungissa odottavat kolme tytärtä, aviomies ja vastavalmistunut koti. Matka ei kuulemma rasita.
–Siinä on hyvä avata ääntä, nauraa kanttori.