Ylisiistillä ympäristöllä voi olla aiempaa luutua selvempi yhteys tulehdusperäisten sairauksien yleistymiseen.
Asiaa tutkitaan nyt Helsingin yliopiston ja Allergiasairaalan yhteishankkeessa.
– Hanke on alussa, mutta tähänastiset tutkimukset osoittavat että yhteys voi olla yllättävän voimakas, sanoo akatemiaprofessori Ilkka Hanski.
– Nyt otetaan se vanha hygienia-hypoteesi ja viedään se talon ulkopuolelle.
Pitkän linjan palkittu ekologi Hanski puhui Ympäristöakatemian monimuotoisuusseminaarissa Kosken kartanossa tiistaina.
Toistaiseksi vaikuttaisi siltä, että esimerkiksi allergioita on vähemmän niillä lapsilla, joiden kodin läheisyydessä on metsä- tai peltomaata tai ”joutomaata”.
Sairauksien ja ympäristön yhteyttä selvittävän projektin ei ole määrä piikitellä kaupunkisuunnittelua tai maankäytöstä päättäviä, mutta sitäkin sivuttiin tiistaina.
Suomessa suojeltuja alueita on, mutta ne painottuvat erittäin voimakkaasti maan pohjoisimpaan osaan.
Etelässä suurien suojelualueiden perustamista haittaa jo tiheä asutuskin. Ilkka Hanskin esitys on, että sen sijaan perustetaan monikäyttöalueita, joista osalla suojellaan monimuotoisuutta.
Ristiriidassa ovat Hanskin mukaan pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet. Pitkällä aikavälillä tavoittena on, että kasvua ei tule, sillä sille ei ole tarvetta eikä tilaa. Lyhyellä tähtäimellä ollaan talouskasvun perässä ja monimuotoisuus kärsii.
– Pelätään, että tulee kaaos jos kasvu ei jatku.
Monimuotoisuus on tärkeää, sillä luonnolla on itseisarvo.
– Kaikkialla luonnossa on ihmisen sukulaisia, Hanski muistuttaa.
Numeroina mitaten kato on jo käynyt: Suomessa on 2247 uhanalaista lajia, runsaat 10 prosenttia koko lajistosta.
