Hallitus ehdottaa saaristo-osakuntalisän palauttamista valtionosuusjärjestelmään. Määräraha sisältyy viime viikolla julkistettuun valtion talousarvioehdotukseen.
Salolle se tietäsi 207 612 euroa rahoitusta. Naapuri Raasepori saisi kolme kertaa suuremman potin. Kemiönsaari on saaristokunta ja saaristokuntalisää koskeva asetus on voimassa kuluvan vuoden loppuun. Saaristo-osakuntalisä poistettiin viimeisessä valtionosuusuudistuksessa.
Lisällä on tarkoitus turvata kuntien saaristo-osien palveluita
–Saaristolisäesitys näyttää Salolle olevan kokonaan toista mittaluokkaa kuin ennen, iloitsee Särkisalon pitäjäyhdistys Särfinin hallituksen ja Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunnan jäsen jäsen Heikki Liede.
Verkkolehti Kommuntorget uutisoi maanantaina, että maakuntauudistuksen jälkeen kaksikielisyys ja saaristo-olosuhteet eivät enää toimi kriteereinä valtionosuuksia myönnettäessä uusille maakunnille. Valtionvarainministeriön mukaan ruotsinkielisyyttä ei enää tarvitse pitää erityisenä kriteerinä valtionosuuksia jaettaessa, koska ruotsinkielisten keskimääräinen palvelutarve on alhaisempi kuin suomenkielisten.
–Kun RKP ei ole hallituksessa, niin menettivät myös saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajuuden kepulle, ja suuri painotus tuli Järvi-Suomen alueelle. Ruotsinkieli ei enää ole määräävä tekijä ja suomettuminen suosi Saloa ja toivottavasti Särkisaloa, Heikki Liede puntaroi.
Turkulaisen kansanedustajan ja valtion saaristoasiain neuvottelukunnan jäsenen Stefan Wallinin (RKP) mukaan muutoksen perusteluista paistaa läpi kunnioituksen puute niitä erityisratkaisuja kohtaan, joita vaaditaan elävän kaksikielisen saariston ylläpitämiseksi.
Valtion saaristoasiain neuvottelukunta oli koolla eilen.
