Skip to main content

Alikulman rukoushuone rakennettiin melkein kuten iso kirja neuvoo

Alikulman rukoushuoneen salissa soi jatkossa sähköurku.  Kanttori Maria Rainio-Alaranta otti tuntumaa soittimeen viime viikolla ja kuulolla olivat rukoushuoneyhdistyksen Marianne Vainio ja Tapio Nurmii.Perniöläiset paikannimet voivat jallittaa; kaksi lähes samanikäistä rukoushuonetta seisoo eri puolilla pitäjää, Ylikulmalla ja Ylönkylässä. Nyt ollaan Ylönkylässä, mutta kas: talo onkin nimeltään Alikulman ja Finbyn mannermaan rukoushuone.
–Aikanaan Alikulma oli laajempi käsite, muistuttaa rukoushuoneyhdistyksen Leena Muuri.

Rakennus on joka tapauksessa nähnyt paljon, ensi sunnuntaina vietetään sen satavuotispäiviä. Juhlajumalanpalveluksessa saarnaa piispa Kaarlo Kalliala.
Talo aloittaa toisen satavuotistaipaleensa hyvässä kunnossa.
–Se on vähän kuin raamatussa sanottiin, että hiekalle rakennettu talo sortuu. Ei tämä nyt kallion päällä ole, mutta muuten viimeisen päälle hyvässä paikassa ja hyvin tehty, kehuu Tapio Nurmi. 

Vuosien aikana rakennuksessa on majoitettu karjalaisia ja käyty koulua, pidetty erilaisia hartaita tilaisuuksia ja toisaalta maallisempiakin: 
–Tiekokouksia ja suojeluyhdistyksen kokouksiakin on pidetty, Leena Muuri kertoo. 
Rukoushuoneen vuotta rytmittävät kolme suurempaa tapahtumaa, ja talo täyttyy etenkin kauneimpien joululaulujen aikaan. 

Mikä sitten motivoi pitämään taloa yllä?  Leena Muuri miettii, että kyse on menneiden polvien työn kunnioittamisesta ja siitä, että näin kylässä on tarjolla tila varsin monenlaiseen.  Marianne Vainio taas kehuu yhteishenkeä:
–Ei ole paha, kun porukassa tehdään.

Lue koko juttu painetusta lehdestä

Jaa artikkeli: